Ruuan valmistus. - Pasi Pouri

Aluksi jonkin verran asiaa aiheesta ruuan valmistus eli millä vehkeillä ja ja laitteilla sitä ruokaa kannattaa tehdä. Myöhemmin enemmän työmenetelmistä.

Ruokailua luonnonhelmassa — Syödään luonnonhelmassa. Ruoka tehdään veneen ruuanvalmistus-fasiliteeteilla.

Keittiöveitistä

Käytän käytännössä vain kolmea eri veistä joista yksi on venekeittiössä ja kaksi kotikeittiössä. Kaikki kolme ovat Fiskarisin veitsiä ja ne on käyttötavaltaan hieman erillaisia. Pääasiassa kotonakin käytän lähes aina yhtä ja samaa veistä lihan ja vihannesten leikkaamiseen sekä kalan perkaamiseen ja fileoimiseen jne. Kaiken A ja O on se, että vetisi on terävä, riittävän ohut ja jonkin verran joustava.

Näissä kaikissa terän leikaavan pinnan pituussuuntainen muotopoikkeaa toisistaan.

Suora leikkaava terä

Stroganoff tarveaineet — Tämä Fiskarin veitismalli on se malli josta pidän eniten koska se sopii lähes mihin työhön tahansa. Vihanesten pilkomisen j asuikaloimiseen, lihan käsittelyyn ja kalan fileoimiseen. Kuvassa alkamassa Stroganofin valmistus, tarveaineet kerätty esille.

Valkosipulin leikkaaminen lastuksi — Suoralla terällä on helppo leikata lastuja kuten tässä valkosipulilastuja.

Fileointi onnistuu myös. No, kuvassa ”fileoidaan” lihaa irti kalvosta. Mutta tällä veitsellä onnistuu hyvin myös kalan fileointi ja kalvojen poisto isommasta lihakimpaleesta.

Kaareva leikkaava terä

Fiskarsin keittiöveitsi kaarevalla terällä — Fiskarsin veitsi kaarevalla terällä on hyvä kun leikkaamaan varsinkin leikkuulauttaa vasten. Terää pitä liikuttaa leikkauspintaa vasten, jolloin se on tehokas leikkaamaan. Kuvassa naga morich:in (Chililajike) leikkaamista pienemmiksi paloiksi. Maustekastike Brik Nam Bla:n tekemistä Linnea 2:n takatasolla.

Sahalaitainen terä

Fiskarsin sahalaitainen yleisveitsi juurekset — Fiskarsin sahalaitainen yleisveitsi. Ihan hyvä pilkkomiseen ja sitkeempään leikkaamiseen, kun tehdään isompia palasia. Mutta ohuita lastuja tällä on hankala saada. Kuvassa alkamassa uunissa tehtävän juuresvuuan valmistaminen Linnea 2:ssa.

Teroita keittiöveitsesi

Keittiöveitsi tulee pitää aina terävänä ja käytännöässä ruokaa tehdessä sitä pitää välillä teroittaa. Siis usein kesken pilkkomisen, varsinkin jos pilkkoo leikkuulautaa vasten. Tällöin se on kätevä teroittaa teroituspuikolla (pyöreä). Oikea teroituskulma on kriittinen, jotta terän saa ylipäätä teräväksi. Muuutama teroitusliike ja terä on taas terävä ja vihanneksia on ilo pilkkoja. Mikäli veitsen terä on päässyt ajan kanssa liian tylsäksi, ei puikolla sitä saa enää teräväksi. Silloin tarvitset timanttia.

Pyöreä perinteinen teroituspuikko ylläpitoteroittaa veitset nopeasti ja näppärästi. 5-6 pyyhkäisyä teroituspuikolla veitsen molemmin puolin riittää tekemään veitsistä taas teräviä. Pidä veistä noin 15-20 asteen kulmassa ja liu’uta terää ensin kahvan läheltä aina kärkeen asti.

Huuhtele ja kuivaa terä liinalla teroituksen jälkeen. Muutenkin terä on hyvä huuhdella (tarpeen tullen pestä) ja kuivata aina käytön jälkeen ja palauttaa paikoilleen. Käytännössä veistä ei pidä koskaan jättää käytön jälkeen odottamaan tiskausta pitkäksi aikaa. Itse huuhtelen terän ennen kuin se ehtii kuivumaan ja se yleensä riitää. Huomaa kuitenkin, että terä pitää pestä kuumalla vedellä, varsinkin jos olet leikannut sillä esim. kanaa tai sianlihaa.

Liesi

Valitse liedeksi joko induktiotaso tai kaasuliesi. Ei missään nimessä keraamista tasoa (kauhean työläs puhdistaa), ennemmin vaikka vanha perinteinen valuratainen keittotaso, mutta sitäkään mallia ei ainakaan minulla ole enää ikävä sen hitauden takia.

Induktiotaso

Induktiotason hyvät puolet:

Lämpenee nopeasti, säästää energiaa.
Nopea vaste. Jos kattila tai paistinpannu on liian kuuma, jäähtyy se välittömästi kun tehoa laskee. Varsinkin kattilassa nestettä keittäessä. Vastaavasti lämpöteho nousee hyvin nopeasti kun tehoa kasvattaa. Todellinen kokin unelma.
Helppo pitää puhtaana. Mikään, korostetusti mikään, ei pala kiinni tasoon. Tasoa ei tarvitse puhdistaa lastalla ja yleisesti taso ei tarvitse mitään puhdistusainetta. Pelkkä vesi ja käsipaperi riittää. Yläkuvan induktiotasosta on puhdistettu roiskuneet paistinrasvat pelkällä vedellä ja käsipaperilla! Pitäisi varmaan ottaa joskus opetusvideo induktiotason puhdistuksesta.

Induktiotason huonot puolet

Kaikki kattilat eivät käy. Kattilan pohjan tulee olla magneettinen. Tämä on oikeastaan huono puoli vain silloin, kun keittiön kaapit on valmiiksi pullollaan kattiloita ja induktiotaso saapuu ensimmäistä kertaa keittiöön. Useat kattilat menevät silloin helposti vaihtoon.

Kaasuliesi

Kaasuhella on keski-Euroopassa hyvin yleinen. Myös Helsingissä kaupunki-kaasun alueella on edelleen kaasuhelloja. Veneen Linnea 2 pentrissa on käytössä kaasuhella, joka toimii 5 kg:n kaasupullon ansiosta luonnonsatamissakin. Säädön puolesta toimii kuin induktiotaso, säätö vaikuttaa välittömästi. Aivan superhyvä. Ruuan hauduttaminen on vain melko mahdotonta, koska liekki lämmittää aina liikaa.

Valurautainen paistinpannu

Valurautainen paistinpannu on oikeastaan kaikista paras, kunhan se on hyväksi tehty. Linnea 2:n (retkivene) pentterissä on käytössä mummon vanha perintöpaistinpannu, varmaan jostain 1950/1960-luvulta. Itse muistan sen jo 1970-luvulta. Tätä parempaa paistinpannua en ole ikinä käyttänyt.

Mummon perintö valurautainen paistinpannu — Valurautainen mummon perintöpannu Linnea 2:n nestkaasuhellan liedellä.

1. kuvassa Bosh induktiotason päällä oleva valurautainen paistinpannu on ostettu Hobby Hallin myymälästä joskus 1990-luvun alussa. Pannuja sai kaksi yhden hinnalla ja muutenkin hinta oli opiskelijaystävällinen. Yli 25 vuoden aktiivisen käytön jälkeen pannu ei ollut vieläkään hyvä, ruoka halusi aina palaa kiinni. Syy tähänhän on se, että paistopinta on liian röpelöinen ja yleensä se tasoittuu pannua käytettäessä (mm. lasta hioo). Kun pannun pinta ei ollut silennyt, niin piti ottaa rajummat toimet käyttöön. Rälläkä ja siihen lamellilaikka, niin johan pinnasta tuli sileä kun…. Ja nyt toimii. Ruoka ei tartu kiinni ja pannu on hyvin rasvattu. Pesuksi riittää vesi ja kehyt harjaus.